sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Hyökkäys





Joskus on viikko jolloin ei                  

tapahdu mitään!

tällä viikolla tuntuu, että

tapahtui liikaa.


Tiistaina käytiin luonnonsuojelu

alueella Naantalissa.

Fauni riekkui vapaana ( Hyi!)

kaikki meni hienosti.

Fauni tuli heti kutsusta ja muutenkin

se kävi jatkuvasti katsomassa minua.

Fauni riisui talviturkin käymällä

kunnolla uimassa pienessä

jään peittämässä lammessa.

Se juoksi vettä valuen luokseni ja ravisti

turkkinsa ja jatkoi riekkumista.

Päivällä kävimme kaupunki kävelyllä.

Se meni yllättävän hyvin.


Keskiviikkona kävelimme

Hannunniittuun ja tulimme

linja-autolla kotiin.

Illalla Fauni käyttäytyi

tosi mallikkaasti toko-treeneissä.


Torstaina oli pitkä lenkki.


Perjantaina satoi koko päivän,

me lepäilimme kotona.


Lauantaina aamulla lähdimme

Sonjan mökille Nauvoon.

Matka sujui kuolaamatta,

Taran vieressä etupenkillä,

välillä liikennettä seuraten.

Mökillä Fauni sai olla vapaana.

Ympärillä olevat naapurit

käyttivät moottorisahoja,

ääni otti välillä Faunia

aivoon ja se haukkui ääntä.

Pysyen mökin lähettyvillä.

Lenkillä se kävi ajamassa

pari hanhea lentoon, palaten heti

takaisin.

En usko sen aiheuttaneen pahennusta,

koska ajo oli ilman haukkua.

Fauni näki ketun ja sitä se seisoi hyvän

aikaa, kahdella jalalla katsellen.


Jos ihmiset kävelivät viitisen kilometriä

Faunin matka oli vähintään kolmin kertainen.


Sunnuntaina menimme taas

kävelylle ja eksyimme

sivutielle, jonka varrella oli

useita mökkejä.

Tie päättyi jonkun mökille.

Me käännyimme ennen pihaa

pois. Pihalta tuli

haukkuva kerrynterrieri

meidän luo.

Fauni haukkui hulluna

mutta kerry ei ollut

tippaakaan kiinnostunut Faunista.

Kerry kävi Taran kurkkuun

josta se oli vaikea irrottaa.

Kerran se irrotti otteensa

mutta en saanut Taraa

maasta syliin ennen kuin se otti

uudelleen Taraa kurkusta.

Siinä Tara oli selällään kerryn

hampaissa. Ääntäkään päästämättä.

Sain kerryn suun väkisin auki

mutta Tara ei irronnut vaan roikkui

 koiran hampaasta.

Vihdoin Sonjan avulla

saimme Taran pois kerryn hampaasta

syliin. Siinä vaiheessa Tara

kiljui nousevaa ja laskevaa

ujellusta.

Se huusi monta minuuttia

ennen kuin se hiljeni.

Tapahtuma oli pelottavaa kun se koira

kävi pienen koiran kurkkuun

ilman murinoita tai mitenkään

varoittamatta.

Keijo-kerry on antanut rodusta

sellaisen kiltin mukavan koiran

kuvan. Jälkeen päin totesin

kuinka väärän kuvan annoin

lauman johtajana omille koirilleni.

Kun en osannut suojella

vanhaa Taraa.

Fauni ei

osallistunut millään lailla

tapahtumaan, vaan se

pysytteli sivustalla.

Vaikka Tara oli ylhäällä sylissäni

kerry yritti vielä muutaman kerran

käydä Taraan kiinni,

Siihen päättyi lämpimän kevät-päivän

vietto,

Lähdimme tuomaan Taraa

päivystävälle eläinlääkärille.

Taralle on nyt ommeltu monta

tikkiä joka puolelle kurkkuun ja kaulaan.

Sille alkaa antibiotti ja kipulääkitys.

Röntgenissä ei näkynyt

sisäisiä vaurioita.

Eli Taralla oli kuitenkin

hyvä tuuri.

Viime purennasta toipuminen

kesti yli vuoden.

Silloin sitä puri saksanpaimenkoira

lapaan, kaulaan ja silmään.

Puraisuja oli silloin yksi, nyt niitä oli

ainakin kolme.

Tara kävelee levottomasti ympäri asuntoa ja

Fauni on mennyt kaappiin piiloon.

Sille tilanne on outo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti