Fauni on nyt yhdeksänkuukautta.
Ollut suomalainen puolivuotta
ensiyönä.
Turkulainen ja minun se on ollut
puolivuotta ensi
maanantaina,
silloin juhlimme myös
Taran neljätoistavuotispäivää.
Faunin tärkeimmät mitat:
Paino 13,5 kg.
Korkeus 46 cm.
Uusivuosi vaihtui saaressa.
Tara on paukku herkkä.
En halunnut rasittaa sitä turhaan
täällä kaupungin "sodassa".
Olemme olleet nyt viisi vuotta
"pommievakossa" maalla.
Koska kuusi vuotta sitten
Tara tuli paukku herkäksi,
naapuritalon perustus
räjäytyksissä.
Fauni ei kuullut yhtään
rakettia/paukkua läheltä.
Kaukaa kuului jotain pientä
mutta se ei tuntunut
niitä huomaavan.
Saaressa kun olimme
sai Fauni olla vapaana.
Odotin, että se näkisi
jotain jahdattavaa.
Mitään ei näkynyt.
Fauni nautti juoksemisesta,
se juoksi edestakaisin ja
tuli luokseni välillä kutsusta
yleensä ilman.
Viime kirjoitus kerrasta
ei Faunilla ole ollut mitään
erikoista, kuin
normaalia koiran elämää - kai.
Ei mitään Treenejä kohta
kuukauteen.
Huomenna on hakutreenit.
Eilen oli leikkipäivä,
pitkästä aikaa;
Kavedeiden Essin ja Keijon
kanssa.
Koirilla oli oikein hauskaa.
Essiltä alkoi tulla verta
etujaloista. Se oli
ranteista alas varpaisiin
punainen verestä.
Essiltä olivat revenneet
molemmat etukannukset.
Nyt kannukset on paketoitu,
odottamaan paranemista.
Kotiin tultaessa Fauni alkoi
käyttäytyä tavallistakin
omituisemmin.
Ala-aulassa hinkkasi päätään ja
kaulaansa mattoon ja jalkoihini.
Pudisteli päätään
kuin korvissa olisi jotain.
Hissiä odottaessamme
alkoivat sen silmäluomet
turvota.
Kotona se meni ympäri
huonetta ja yritti tahkoa
itseään joka paikkaan,
mattoihin ja sohvatyynyihin.
Sen naama turposi valtavasti
ja silmät muurautuivat
melkein umpeen.
Vatsaan ilmestyi punaisa
läikkiä jotka kohosivat
hetkessä paukamiksi.
Soitin Taran eläinlääkärille.
Faunilla ei vielä ole omaa
lääkäriä.
Sieltä käskettiin antamaan kyytabletti.
Ja odottamaan tunti/kaksi.
Tai tulemaan sinne
jollekkin piikille.
Valitsin kyytabletin.
Rikoin yhden ja liuotin sen veteen.
Sain aineen ruiskulla
syvälle Faunin kurkkuun.
Samantien turvotus alkoi laskea.
Siinä katsellessa naama rupesi
turpoamaan uudelleen.
Soitin uudelleen lääkärille.
Lääkäri käski odottamaan
rauhassa, että tabletti
ehtii vaikuttamaan.
Faunin kieli ei turvonnut
eikä hengitys muuttunut.
Se meni Taran "teltaan"
maate ja oli tosi väsyneen
oloinen.
Välillä se käväisi omassa
pedissään mutta Taran teltta
oli parempi lepopaikka.
Suurinpiirtein tunnin päästä
kaikki vaivat olivat häipyneet
kuin paha uni.
Uskaltauduin mennä Taran
kanssa lenkille.
Fauni oli vastassa kun
tulimme Taran kanssa ulkoa.
Fauni oli hyvin väsynyt
koko illan.
Aamulla se oli oma itsensä
mun ikioma sekopää
hullu haukkuja.
Se mitä Faunille tapahtui
on karmeaa; Kun en tiedä mikä
reaktion aiheutti, jotta
voisin vastaisuudessa
sen välttää.
Nyt mietin kauhulla
oliko se jokin minkä annoin,
nami tai kuivakala
tai sen ruoka. Muistaaksi
Fauni ei syönyt ruokaansa
aamulla.
Ainoa uusi asia oli,
kun menimme pienen
metsikön läpi
sinne leikkikentälle.
Metsikössä oli paljon
jotain kuivia korkeita
kasveja, joiden läpi
kahlasimme.
Pitää mennä katsomaan
olisiko siellä sitä jättiputkea?
Nyt sitten odotan mitä
tapahtuu taas
seuraavaksi.
Kun altistuminen on
tapahtunut kerran niin
seuraava kerta on
ensimmäistä pahempi,
kenties kuolemaksi.
Pitääkö sitä alkaa
kulkemaan kyytabletit
taskussa talvellakin?
Ja onko niistä silloin
apua kun/jos taas tulee
jotain .......?
