Fauni pääsi omalle mökille
lauantaina.
Tuuli oli aika kova ja Faunia
pelotti ja kuolaa valui.
Pitkänaru oli taas mukana ja kaulassa.
Fauni melelöi niin paljon, että yksikään edes
alhaisella itsesuojeluvaistolla varustettu villieläin ei
suostu tulemaan kahtakilometriä
lähemmäksi paikkaa missä Fauni on.
Joka kerta ennen Faunia, saaressa on jonkun eläimen nähnyt.
Joko peuran, jäniksen tai ketun mutta
sen jäkeen kun Fauni tuli ei ketään eikä mitään ole näkynyt.
Paitsi tietenkin Tara ja Fauni.
Ihmettelen välillä missä se rauhallinen mudi on joka tuli
muutama kuukausi sitten.
Nykyisin meillä oleskelee oikea räyhähenki.
Sellaisen asian olen pannut merkille,
että ääni tai outo hökötys saa Faunin pelästymään.
Mutta se uskaltaa heti mennä tutkimaan,
mikä se on tai mikä äänen aiheutti.
Pikku hiljaa Faunista tulee melko hyvä hermoinen.
Kaikkea sen täytyy kokeilla.
Välillä se putoaa veteen tai ojaan. On liti märkä tai
kauttaaltaan savessa tai liejussa.
Fauni menee veteen kun antaa tilaisuuden,
joten liat eivät siinä kauaa pysy.
Tuntuu, että se tekee ensin ja ajattelee vasta sen jäkeen.
Ihan normi kakara.
Tänään kun tulimme pois veneellä, Sonja istui
Taran Faunin kanssa, niin Fauni istui ja katseli
ympärilleen
ilman kuolan valumista.
Tosin tuulta ei paljon ollut.
Oikein onnistunut saarimatka.
Nyt jossain nukkuu paljon juossut koira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti