Koulutusta

Fauni kävi toisen kerran pk-tottis koulussa.

Likka tekee kuin unelma. Oppii kaikki kerrasta, ihme tyyppi.

Ohjaaja kysyi mitä haluaisin tehdä?

Halusin, että Fauni oppii "hyppy"-sanan merkityksen.

Ohjaaja kampesi telineen ruohojen ja toisten telineiden keskeltä. Fauni oli hyvin varovainen moiselle vempaimelle.

Siinä vaiheessa epäilin uskaltaako edes lähestyä. Telineessä oli yksi lauta, kiinteää lautaa en laske.

Kävelimme telineen läpi ja Fauni loikkasi telineen kohdalla komeasti yli, varoen koskemasta vempelettä.

Kävelin Faunin kanssa edestakaisin telineen yli. Joka kerta komea hyppy.

Sitten jäin seisomaan ja sanoin Faunille "hyppy" ja Fauni hyppäsi yli ja kun toistin "hyppy" käskyn Fauni tuli luokseni yli esteen.

Nyt kun Fauni pelkäsi vähän estettä sen hyppy oli komea, olisi voinut olla enemmänkin lautoja.

Luokse tulo sujui vauhdikkaasti samoin seuraaminen.
Sivulle istuminen on suorastaan täydellistä. Lelu jonka valitsin mukaan ei ollut Faunista innostava.

Ensi kerralla täytyy valita parempi lelu.

Kotiläksyksi saimme käännösten harjoittelun ja seuraamista.

Kouluttaja kehui Faunia ilmiömäisen nopea oppiseksi pennuksi. Ja totesi harkitsevansa rodun vaihtoa.
Hänellä on bokseri.


Totesinkin, että Faunilla on parempi muisti kun minulla.

Minä muistan vain yhden asian kerralla, Fauni tuntuu muistavan kymmeniä asioita samaan aikaan.

Joskus kun päätin ottaa mudin totesin silloin, että ei haitta vaikka koirani on minua älykkäämpi, olen siihen jo tottunut parin aikaisemman kanssa.

Malli oppilas

Kun näkee koiransa tekevän melkein ajatuksesta jotain, se antaa valtavan ilon. Ja pieni pentu vaistoaa sen myös ja yrittää parastaan.

Fauni on sen luonteinen, että mitään ei tarvitse yrittää ryppy otsaisena vaan rennosti leikkien.

Nyt kyllä tuntuu, että koirani on unelma koulutettava.

Tänään huomasin, että ylä kulmahampaat ovat tulossa ja vanhat istuvat kuin kallio paikallaan, tosin katkenneina.

Ei ollut puhelin luetteloa autossa, olisin varmaan tilannut eläinlääkärin saman tien.
Mutta kentällä sanoivat, vanhojen putoavan pois kun uudet tulevat enemmän näkyviin.

Seuraan tilannetta....

Viisi kuukautta

Faunilla on nyt viisi kuukautta elämää takana.

Uskoisin, että ei ihan normikoiran elämää.

Elämä Unkarissa taisi olla aika erilaista kun elämä Suomen turuus.

Kieli jota kuulee on ihan erilaista kun ensimmäiset kolme kuukautta kuulemansa.

Mahdoton on pienen koiran ymmärtää yhtään mitään.

Kova melu ja kiire ympärillä saa väisinkin olon epävarmaksi.

Fauni on kuitenkin valmis tutustumaan kaikiin ja kaikkeen.

Uusia ystäviä on tullut vajaassa kahdessa kuukaudessa enemmän kun Tara- kamulla neljässä vuodessa jonka olemme asuneet tässä osoitteessa.

Toisten koirien hakkuminen on vähentynyt huomattavasti.

Kovin villiksi Faunin meno välillä ratkeaa. Varsinkin kun ei ole saanut leikkiä toisen koiran kanssa.

Fauni osaa leikkiä itsekseen minkä tahansa löytämänsä esineen kanssa.

Faunin Kamuja

Faunin paino on 10,4 kg, korkeus 40,5 cm.

Karva kiharaa selässä ja häntä yhtä kihara kuin ennenkin.

Hampaat vaihtuvat, purenta näyttää oikealta.

Uudet alakulmahampaat ovat näkyvissä.

Faunin viiskuukautis päivä sujui leikkien,

ulkoillen ja välillä nukkuen.

Pissat eivät ole muutamaan päivään tulleet sisälle.

Kakat eivät viikkoihin. Koko aikanakin vai kaksi kertaa ja nekin

parvekkeelle kovalla sateella.

Fauni on nopea oppimaan ja halukas tekemään melkein mitä tahansa

nameista.

Ella ja Tara

Pelkäsin aluksi, etten ehdi antaa namia oikeaan aikaan.

Fauni on osoittanut pelon vääräksi.

Faunille nami tulee aina oikeaan aikaan.

Kamalasti koiria

Tänään menimme Kupittaanpuistoon näyttelykoulutukseen.

Matkalla sinne oli muutama koira jotka tietenkin Fauni haukkui.

Urheiluhallin edessä oli kaksitoista koiraa ohjaajineen. Yritin saada Faunin hiljaiseksi.

Onnistuin yllättävän hyvin. Kun koirat liikkuivat ja tekivät liikkeitään Fauni katseli tarkaavaisesti, ettei kukaan vaan pääsisi yllättämään.

Ranskanbuldokki ja ohjaajansa olivat mielen kiintoinen tuttavuus.
Maahan menoa koira ei halunnut tehdä eikä ohjaaja/omistaja sitä siltä halunnutkaan koska koira tulee likaiseksi märäässä maassa ja suttaa hänen kotinsa.

Eteen meno liikeessä koirakko käveli koulutus henkilön luo ja pani namin kouluttajan kenkän alle, palasi paikalleen ja ohjaaja antoi jokun käskyn koiralle ja koira juoksi hakemaan namin sitten ohjaaja kutsui koiran luokseen.
Ranskanudokki juoksi ensimmäisellä kerralla Faunin luo aika äksyn oloisena. Ohjaaja tuli hakemaan koiransa pois kun ei se kutsusta mennyt.
Varoitin ohjaajaa, että ei kai se tee mun pennulle mitään.

Pari meni takaisin paikalleen ja ohjaaja käski buldokia uudelleen hakemaan namin.
Buldokki lähti ripeäati ja suoraan Faunin kurkkuun. Minähän huusin vihaisesti, että heti koira irti ja pois mun pennun kimpusta. Fauni perääntyi niin kauaksi kun pääsi buldokki kurkussa.
Ohjaaja sai viimein koiransa Faunin kimpusta ja alkoi syyttää meitä kun me siinä seisoimme häiritsemässä hänen hienoa Ranskanbuldokkiaan.

Yritin väittää, että tuollaista koiraa ei saa vapaaksi päästää kun ei ole hallinnassa ja yrittää tappa pennun.

Tämä koiran omistaja, kun kuuli muidenkin olevan samaa mieltä, ilmoitti poistuvansa kotiinsa.

Tämän epesodin jälkeen kouluttaja kysyi onko kaikki kunnossa?
Totesin, että huomenna voi olla muutama rupi Fauni kaulassa.

Näyttelykoulutus oli alkanut vähän alempana. Me siirryimme sinne. Siellä oli aika nuoria koiria kuusi.

Fauni ei muntaakaan haukahdusta päästänyt niille koirille.

Nyt pitää opettaa seisomista ja ravia. Kun lähdin juoksemaan Fauni pomppi kahdella jalalla ja yritti ottaa kädestä hihnaansa. Seisomisen sijasta Fauni istui.
Pöydällä olessa se antoi Pekan katsoa hampaitaan ja tunnustella lihaksiaan. jotka ovatkin yllättävän kehittyneet.

Pois tullessa koulutuksen päätyttyä.
Vastaamme tuli iso musta koira.
Kysyin onko kiltti pennuille? Fauni ei nytkään haukkunut?????
Koira oli kuulemman kiltti.
Musta koira sai hepulin kun tapasi yhden ihanimmista tytöitä Turussa.

Ainoa kurja asia oli kun tällä suurella villillä koiralla oli kahdeksan metrin Fleksi.

Se juoksi holtittomasti ympäriinsä. Siinä ohut naru poltti ensin reiteni ja sitten muutaman sormen.
Jossain vaiheessa päästin Faunin hihnan irti, ettei joudu rusikoitavaksi.

Meidän vieressä oli vanhempi rouva nuoren pelkäävän chihuahuan kanssa.
Tämä pieni chihu huusi suoraa huutoa ja yritti päästä pois jaloista kun tämä iso musta koira ryntäili.
Taisi tätikin huutaa.

Aloin myös komentaa ottamaan se villi koira lyhyelle hihnalle tai tässä lähellä ei olisi ketään tervettä.
Tuli samalla haukuttua fleksi karmeaksi värkiksi. Jota ei saisi pitää yleisellä paikalla.

Tämä ison koiran ulkoiluttaja muuttui ulkomaan kieliseksi eikä enää Suomea ymmärtänyt.
Onneksi siinä oli nuori poika joka tuli ja sai sen ison villin koiran hallintaan ja seurue poistui paikalta, jättäen järkyttyneen ja vihaisen chihun ja omistajan jälkeensä.

Faunilla oli ollut koko ajan hauskaa kun joku jahtasi ja sai olla vapaana.
Tosin Fauni tuli kutsusta heti luokseni ja talutukseen.

Puistosta kotiin tultaessa ei tavattu muita koiria eikä mitään mainittavaa tapahtunut.

Vauhtia elämässä

Faunin päivä alkoi aamulla seitsemän jälkeen.

Piikkiön Hessburgerissa oli tapaaminen mudeille ja muille haku treeneihin osallistuvilla.

Fauni oli reippaana koirana tallomassa maastoa. Se uskalsi ottaa namit jokaiselta.

Muiden etsiessä maalimiehiä meille jäi luppo aikaa kun en ollut kaikille koirille maalimies.

Vain parille Otukselle ja Mantalle.

Tein Faunille pienen jäljen prinssiryynäreillä.
Niissä oli niin voimakas haju, että Fauni ei meinannut ehtiä istua sivulle kun oli jo menossa  nakille/jäljelle. Tuntuu, että Fauni on hyvä jälkikoira. Ainakin se etsii keskittyneesti kaikki nakit jotka siellä on.

Lopuksi teimme metsäkävelyn Otuksen kanssa. Fauni sai leikkiä toisenkin mudi-pojan kanssa ennen kotiin lähtöä.

Otuksen emäntä lupasi, että ensi kerralla Fauni saa tehdä jonkinlaisen hauku harjoituksen.

Savulta tuli tekstari kun olimme melkein kotona.

Fauni lepäs pari tuntia ja sitten menimme Essin ja Faunin kanssa tapaamaan Savua.

Siinä leikkiessä vierähti runsas pari tuntia.

Vieraanamme ollut Emma-kissa lähti pois omaan kotiinsa illalla.

Päivä oli pitkä ja nyt nukuttaa nuorta koiraa.

Ystävämme Essi

Tänään Fauni on saanut olla melkein koko päivän Essin kanssa.

Aamulla likat riehu lähipuistossa ja iltapäivällä teimme halis-lenkin.

Koroisten kohdalla tuli vastaamme Otto-mudi.
Siinä oli vähän korvat vaarassa kun kaksi mudia haukkui Essiä.

Fauni kävi meno matkalla rypemässä kuraojassa.
Vahäjoessa oli sitten pesun vuoro.
Fauni syöksyi jokeen korkealta penkalta pääsemättä itse pois.
Siellä joessa se seisoi takajaloillaan odottaen apua.

Kävin auttamassa märän koiran ylös joesta.

Matalemmasta kohdasta Fauni meni uudelleen jokeen, ilmeisesti huuhtomaan itsensä.

Sillä on tänään ollut aivan mahdoton haukku vimma. Ihmiset ja koirat saavat valtavat haukut.
Kannoin sitä kiukuttelevaa koiraa jonkin aikaa.
Rautatiesillan luona oli hiekka kasa jonka Fauni "huiputti".

Nyt jaloissani makaa hiekkainen pieni väsynyt pentu.

Tapahtumia

Faunilla oli paljon uusia juttuja eilen.

Päivä alkoi Essin kanssa riehuen.

Pieni lepo hetki kotona.


Nousimme lähi pysäkiltä bussiin.
Fauni oli sylissä.

Torille asti oli sylissä rauhallinen koira. Penkimme oli taka oven vieressä. Kun ovi puhahtaen aukesi, oli Fauni tulla nahoistaan.

Sylki alkoi valua ja joka kerta kun ovi avautui sain pitää kunnolla kiinni, ettei Fauni olisi lähtenyt.

Poistuessamme autosta olin toiselta puolelta aivan syljessä. Koska unohdin ottaa pyyhkeitä mukaan.

Poistumis pysäkillä odottivat meitä Marja, JJ- 4v. ihmispentu ja Nala koira 9v.

Faunilla oli oiken kivaa kun Nala leikki ja JJ juoksi pihalla Faunia kiinni.
Nalalla on myös kivoja leluja.

Tulimme takaisin linja-autolla. Sylkeä tuli taas virtanaan. Tällä kertaa oli alla reppu ja muutama talouspaperin pala. Ei ne mihinkään riittäneet. Kaikki oli taas märkää.

Hetken kotona oltuamme lähdimme omalla autolla TOKO-harjoituksiin. "Fauni meni eskariin".
Omassa autossa Faunilta ei kuolaa tullutkaan niin paljon kun aikaisemmin. Se jopa nukkui takapenkillä takaisin tultaessa.

Fauni oli ainut pentu joten meille annettiin tuki-opetusta.
Vaikka joskus olen opettanut jotain koiralle on kaikki muuttuneet ja oli hyvä saada muistin virkistystä ja hyviä vinkkejä koulutukseen.

Essi Faunin kamu

Faunilla on kiva leikkikaveri - Essi.

Tytöillä on aika iso koko ero mutta se ei häiritse.
Fauni on aika raju leikkiessään kaverin on hyvä olla suurempi.

Välillä toivon, että Essi vähän komentaisi Faunia.
Varsinkin kun Fauni haukkuu Essiä kuuroksi.

Essi kävi sisällä juomassa.

Tässä on Essi

Fauni ei haukkunut kun tulimme sisään.
Vaikka ulkona haukkuu kun näkee Essin.

Tara vähän räksytti kun huomasi vieraat eteisessä.

Taran haukkuminen ei ole koskaan häirinnyt ketään.
Se on sellaista pientä käheää yskimistä.

Faunin haukku kyllä kuuluu kun se aloittaa vartio haukun ja murinan.

Siitä ei meinaa tulla loppua.

Faunilla on se viimeinen sana sanottavana - aina.

Onko katsojat valmiit??

Aletaanko??

Kumpi voittaa??

Lepo hetki

Tori kahvilla

Sunnuntaina huomasin Faunissa sellaisen asian, että kun lähdimme pois päin sillalta oli kaikki hyvin.
Menimme sunnuntaina sillalle päin. Se oli hyvin hermostuttavaa.
Häntä painui tikasti alas eikä namut kelvanneet.

Maanantaina lähdimme torille kahville Kaijan seurassa.

Meidän välissämme oli aika hyvä kulkea.
Kaikki äänet saivat Faunin katselemaan hermostuneena ympärilleen.

Torilla se kiipesi syliini pieneksi keräksi. Koko ajan valppaasti ympärilleen katsellen.

Ilta päivällä ulkoilu suuntautui taas kaupungille päin. Istuimme rautatiepuistossa jonkun aikaa ja seurasimme ohi kulkevia ihmisiä ja koiria Fauni sylissä ja Tara penkillän istuen.

Tänään aamulla lähdimme taas torille.

Matka ei tuntunut niin pelottaalle kun maanantaina syynä ehkä kun Tara oli mukana.

Riitta tuli tervehtimään Faunia torille.

Mutamia ihmisiä pysähtyi katselemaan ja kyselemään keitä siinä penkillä oikein on???

Fauni oli hiljaa ja kesti kaikki vieraiden lähentelyt. Sylkeä kyllä tippui melkein koko ajan.

Päätimme ihmisiin totuttelun menemällä Riitan luo kahville.

Iltapäivällä kävimme Venlan luona. Venlan omistaja on Faunille mieluinen ihminen.
Venla on vähän pelottava kun murisee välillä.

Teimme pienen lenkin puistossa jossa Fauni haukkui Elmon.
Faunin pienet hepulit eivät ole Taran eikä Venlan mieleen.

Essi

Tänään kävimme taas tekemässä vähän "massa" harjoituksia.

Rakennustyömaalla paalutuskone junttasi paaluja maahan. Siitä lähti kova ääni.
Fauni käyttäytyi melko vauhkosti.
Yritti kiivetä pysty suoraa muuria ylös.
Istuimme pitkään liikenteen- ja junttauksen melussa.
Vimein Fauni rauhottui sen verran, että pääsimme jatkamaan matkaa.

Tapasimme Kaijan ja häntä haukahdettiin kahdesti. Ilmeisesti Fauni tervehti.

Ohi kulkevia lapsia katseltiin istuen tien vieressä.

Essin emäntä soitti ja kysyi voiko Fauni tulla leikkimään Essin kanssa.
Aamu ulkoilu päättyi Essi-collien ja Ella tytön tapaamiseen. Ella oli ihan Ok. Faunin mielestä.
Pienet haukut sai Huli - Vili- Irlannin setteri ja Lyyli joka on Pisoni sekä pikku snautseri Seija.

Siinä oli Faunin aamu ulkona.


Eilen Fauni ei syönyt oikeastaan mitään muita kuin nameja.
Tänään se söi melkein kuppinsa tyhjäksi.

Hampaat vaihtuu nopeasti ja paino nousee. Nyt se on noin 10 kg. Säkä on siinä 40 cm hounosti mitattuna.

Makuuhuone on kokonaan kielletty kun olen kotona.
Oviaukossa on verkko este, jota kumpikaan ei ylitä - toistaiseksi.
Kun rakensin estettä Fauni onnistui kaatamaan sen. Metalli piti melkoisen räminän. Nyt Fauni ei mene lähellekään oviaukkoa kun este on pailoillaan.

Pelot

Tosiasia on, että Fauni pelkää.

Mutta jos luulen jotain, yllätyn.

Ratsupoliisit ohittivat meidät parin metrin päästä.
Pelkäsikö Fauni? No, ei, ei tietenkään koska olin varma, että kohta tulee valtava haukku.

Tara ja Fauni istuivat tyyneesti ja katselivat kun hevoset kopistelivat ohi.

Siellä on taiteiden yö!
Ihmisiä oli valtavasti. Fauni ei haukkunut ketään. Mutta kulki häntä tiukasti alhaalla ja katseli mihin pääsisi piiloon.

Kävimme katsomassa Emma-kissaa.
Se meni ihan hyvin. Emma tulee viikoksi meille hoitoon.

Kotimatkalla törmäsimme katurakentamiseen. Melu oli hurja. Kaikenlaiset kaivinkoneet jyristelivät pitkin asfalttia ja siirtelivät soraa sekä raapivat asfalttia.
Fauni kulki rennosti ohi.
Ei mitään paniikkia.

Vauhko

Käsittämätöntä miksi Fauni on niin pelokas?
Minusta mitään erikoista ei ole mutta Fauni menisi johonkin piiloon.

Tänään tapasimme Essin. Joitakin aikoja takaperin tutustuimme siihen.
Essi on noin kaksi vuotias PK-collie.
Essillä on kolme ihmislasta kaverina. Neljä vuotias Ella ja hänen siskonsa Milla 8 v. ja veljensä Olli 6 v.. Essin perheeseen kuuluu myös Elina Äiti.

Essin pesue puistossa

Fauni ja Essi leikkivät yhdessä.
Tutustuimme myös Stiina koiraan joka oli neljän kuukauden ikäinen Belkianpaimenkoira.
Stiina asuu Otto-mudin yläkerrassa.
Kakarat olivat hyvin rauhallisia molemmat. Istuivat vain vierekkäin parkkipaikalla.

Faunilla on kielletty yksin olo makuuhuoneessa. Syynä se, että se yrittää tuhota sänkyni.
Se on nyt onnistunut repimään sängynsuojakankaan ja keskelle sänkyä lakanaan reijän.
Siitä reijästä se kiskoo petauspatjasta palasia.
Ovessa on nyt verkko portti.
Kummallisinta on, että se ei yksin ollessaan tee mitään mutta kun olen kotona se tuhoaa kotiamme ja sänkyäni.

Kammo

Tätä päivää olen pelännyt.
Fauni pelkää niin paljon lapsia, että ei kyllä rentoudu kun sellaisia on näköpiirissä.
Pelko osoittautui oikeaksi.

Se oli melko vauhko kun olimme aamulla puistossa.

Niitä lapsia tuli ja oli ja meni joka puolella......
Tässä on koko koulu vuosi aikaa tottua lapsiin.

Rauhoittele siinä sitten.

Aikuiset menettelee kunhan eivät syöksähdä nurkan takaa suoraan eteen.
Vanhat miehet ovat epäilyttäviä, varsinkin jos ne heiluttelee käsiään ja  päästää jotain kummaa ääntä.

Ei ulos sateella vien sisälle meidät

Ei siinä namut auta.

Pakko on haukkua ja murista.

Sateella ei oikein ole hauska mennä ulos Faunin mielestä.
Äsken kun olimme pissalla sen voi tehdä parvekkeen alle.
Niin paljon se sade inhoitti.

Hoitaja koirat

Nyt kun Äiti on Naantalin terveyskeskuksen vuodeosastolla, Tara ja Fauni käy ilahduttamassa häntä joka päivä.

Hoitaminen on raskasta työtä

Tässä me lepäilemme ja keräämme voimia

Hei kamu, pitäiskö tehdä jotain?
                                                                                                     
                                                                                                     

Terveyskeskus käynnin jälkeen menimme tutkimaan miltä Luolalanjärven ympäristö näyttää.
Kävelimme luontopolun joka kiertää järven.

Pitkospuilla oli rantakäärme joka piiloutui nopeasti heinikkoon.
Pelkäsin ensin olisiko Fauni vahingossa saanut pureman. Onneksi pelko oli turha.

Vastaamme tuli kuuden kuukauden ikäinen poika-koira joka oli tosi rauhallinen ja valtavan iso.

Fauni tietysti karjui sille aluksi.

Lopulta Fauni yritti haastaa sitä leikkimään.


Autossa olo on Faunista edelleen hyvin vasten mielistä.

Fauni yrittää jopa karkailla, ettei vaan tarvitsisi tulla autoon.

Autotalliin meno aiheuttaa kuolavirran.
Autossa tulee kolme kuola putousta suusta.

Valtavat määrät räkää???? Pari suurta pyyhettä tulee läpi märääksi????
Nöyrästi Fauni sitten antaa kuitenkin itsensä autoon nostaa.
Ei se tule vapaaehtoisesti poiskaan autosta.

Koska se mahtaa tottua? Käymme joka päivä ajelulla niin luulisi, että lähiaikoina.

Otto-mudi

Tänään tapasimme Oton.
Otto on musta mudi joka asuu Nummenrannassa.
Otto oli oikein mukava poika.
Fauni leikki mudi leikkejä Oton kanssa.
Vakuutuin yhä enemmän että, Fauni on rasisti.




.

Ihana luppakorva.

Kävimme Halistenkoskella.
Nyt Faunilla ei ollut mitään vaikeuksia kulkea koko matkaa itsekseen, ilman syli hetkiä ja kiukkutteluja.


Harjoittelimme ihmisten ohituksia.
Yritimme ohittaa koirat hiljaa.
Ei se ihan nappiin mennyt.
Mutta ihan hyvin kuitenkin.
Ihmisten ohitus sujui paremmin.


Fauni tulee tosi hyvin sivulle istumaan. Ottaa kunnon kontaktin ja katsoo silmiin. " Menikö se näin?"

Aamupäivällä kävin lounaalla.

Sieltä tultaessa Tuula tuli tervehtimään Faunia.

Sisään tultaessa Fauni nukkui ilmeisesti saunassa eikä heti kuullut tuloamme.

Päästin Taran pois makuuhuoneesta ja Fauni tuli saunasta nähden ensimmäiseksi hänelle oudon ihmisen. Fauni alkoi karjua kunnon vartio haukkua. Kuka kumma seisoo mun eteisessä????

Rauhottui melkein heti kun näki minut.

Haukku loppui kun nostin syliin. 

Syli hoito on muutenkin aika tehokas. Lopettaa haukkumisen myös ulkona kun nostan syliin.

Hetken kuluttua alkoi tehdä vähän tuttavuuta Tuulan kanssa. Tervehdys hetki päättyi Tuula syliin.

Kävimme taas Naantalin terveyskeskuksessa.

Keskiviikkona kävi ikävästi kun käsidesiä tippui Faunin oikeaan silmään.
Huuhtelin silmää heti vedellä mutta se oli varmaan tosi kivuliasta. Silmä oli pitkään kiinni ja se rähmi pari päivää. Tänään aamulla se oli vielä punainen. Illalla näyttää, että olisi kunnossa.
Fauni uskaltaa tulla desi - automaatin lähelle taas.

Menee heti Äidin sängylle  kun pääsee huoneeseen. Varsinainen hoitaja koira.

Hoitaja koirat Tara ja Fauni

Auto matkat ovat tosi kurjia vieläkin.
Kuola alkaa valua heti kun nostan autoon.
Milloinka mahtaa mennä ohi?

Kaikkea mahdollista

Faunin elämä on aika hektistä.
Käymme joka päivä Naantalin terveyskeskuksessa.
Siellä likat makoilee Äidin sängyssä ja ottavat vastaan kaikki ihailut joita ohi kulkevat hoitajat lausuvat.

Tänään oltiin taas Nalan luona. Käytiin kävelyllä ja tavattiin vastaan tulevia koiria, niitä haukuttiin jonkin verran. Yksinäiset ihmiset olivat myös hyviä haukuttivia.

Mutta kuitenkin tuntuu, että editystä on tullut kaikilla alueilla.

Vielä kun alkaisi nukkumaan silloin kun me mennään Taran kanssa. Mutta riekkuu pari tuntia ennen nukkumista.

Kaveri koira

Äitini oli sairaalassa. Nyt hänet on siirretty terveyskeskuksen vuodeosastolle. Sinne saa viedä koiria.

Kävimme eilen Laitilassa poimimassa karviaisia, sieltä menimme terveyskeskukseen.
Fauni oli siellä Äidin sängyssä kuin kotonaan.
Tänään olimme taas siellä sängyllä retkottamassa.
Tuntuu kuin ei pajoa olisi ujoutta jäljellä.
Sellaista kyytiä Fauni joutuu tutustumaan uusiin asioihin.

Vieraita koiria ei haukuta enää yhtä paljon kun aikaisemmin.
Ihmisiä ei ollenkaan. Melkein heti Fauni käy nuuskimassa niiden sormia.
Lastenvaunutkaan eivät ole niin kovin pelottavia.

Nalan luona

Tänään kävimme Nala-koiran luona.
Nalan perhe on oikein tuttu ja pieniä leikki yrityksiä tehtiin puolin ja toisin Nalan kanssa.
Nala on Norjan Hirvikoiran ja jonkun muun sekoitus. Vuosia yhdeksän mutta tyttö on hyvin hyvin pentu rakas.
Nalan lelut saivat kyytiä ja Marja - Nalan emäntä piti sylissä kuin Fauni olisi syntynyt siihen.
Käytiin pieni kävely lenkki pururadalla.

Fauni rohkeana

Fauni totteli, eikä yrittänyt taklata Taraa.




Kotona pieniä poikia oli pihalla ja iso kultainen noutaja neiti Emma, ensin Fauni vähän pelkäsi mutta kun kierrettiin talo olivat Emma ja pojat jo tuttuja eikä ollenkaan pelottavia.

Koirat olivat yksin kun kävin asioilla.
Tara makuuhuoneessa ja Fauni olohuoneessa.
Välissä oleva ovi oli kiinni.
Järjestely taitaa olla oikein hyvä.
Kun lähdin oli hiljaista ja takaisin tullessa oli myös hiljaista.
Poissa olo aika noin pari tuntia.

Pelkopäivä

Voi pientä Faunia. Maailma on välillä tosi pelottava paikka.

Lapset näyttävät olevan kokonaan pannassa.

Ne lapset jotka tulevat lähelle eivät ole ollenkaan suosittuja. Pelkäsin aamulla, että Fauni käy kiinni.

Otti namin mutta ilmeestä päätellen olisi mielummin haukannut kunnolla.

Pelokas tyttö

Koirat ohitetaan melko pienillä haukuilla. Välillä saa haukun keskeytettyä ja katsottua minuun

Mustikassa

Fauni oli taas uimassa Maskun sorakuopassa ja Vehmaalla mustikassa.
Fauni etsi Annen ja kulki makkara jäljet kahteen kertaan.
Välillä tuntuu, että Fauni on ihan terve päinen mutta sitten taas tulee takapakkia.
Se pelkää kaikkia ja kaikkea.

Auringossa on hyvä kuivatella

Vakavaksi vetää

Joko korvat nousevat

Ruuben

Oikein pienenä

Viileää uinnin jälkeen

Anne auttaa uimisessa

Ruubenin kanssa uimassa

Autossa

Autossa on Faunilla edelleen paha olla. Kuola valuu ja kastaa kaikki paikat.
Ihan selvästi se inhoaa autoilua.

Sitten se on keksinyt, että Taralle voi panna vastaan.
Tänään panin kakaran ojennukseen siitä. Mutta Fauni on niin kovin lempeä.
Tara saa viedä purutikut mutta ei sentään kanan siipeä. Silloin se pani vastaan.

Murina jäi päälle joten ilmoitin Faunille, että se pää pomo olen minä!


Aamulla se haukkui taas kaikki ihmiset puistossa.


Käytti Taraa keilana vaikka yritin kieltää.
Fauni tietää, että Taraa ei saa taklata.
Mutta minkä teet kun se on niin hauskaa.

Kaikki tuntuu vaaralliselle.

Ruoka ei ole maistunut tänään ollenkaan vaikka kaikenlaista olisi tarjolla.
Voiko pieni ( 8kg) pentu elää pelkällä keltuaisella?