sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Somerolla paimentamassa

Kulunut taas

valtavasti aikaa

viime kirjoituksesta                


Juhannus vietettiin

saaressa.

Rauha vietti

suurimman osan                        

aikaa uimassa.







Tälläiset "pedot" odottivat pientä Rauhaa







Rauha on ollut

paimentamassa

lampaita.

Kun se näki

lampaat

Rauha paimentaa
ensimmäisen

kerran

se pelkäsi

ohittaa ne,

vaikka oli

verkkoaita

välissä.

Meille varatun

aitauksen

vieressä istuimme

ja katselimme

kun mudit

paimensivat.

Rauhan vuoron

tullessa kävelimme

Karanut lammas pannaan järjestykseen

lampaiden luo.

kehuimme

kouluttajan

kanssa kilpaa

Rauhaa

heti kun se

katsoi lampaita.

Pian Rauha

uskalsi lähestyä

lampaita

oma-alotteisesti.

Se alkoi paimentaa

kuin kokenut

paimenkoira.

Se ei riehunut

eikä muutenkaan

käyttäytynyt

huonosti.

Sain kävellä

rauhassa

lampaiden kanssa.

Kun joku

lammas lähti

laumasta,

Rauha kävi


palauttamassa

takaisin laumaan.                                    
Rauha vauhdissa








Ihan käsittämätön
Kukkaistyttö


eläin!

Miten pieni puoli

vuotias voi


olla niin viisas

ja taitava.

Ja kaunis!
















Opettelua

Rauha on puolivuotias.

Käynyt PK-kurssin.

Kurssiin kuului teoria osuus,

tottis, haku, esineruutu ja jälki.

Rauha on aika kiireinen

tekemisissään.

Sitä kiinnostaa enemmän

namit, jotka pitäisi saada

kaikki ja heti!

Hakua me treenataan eniten.

Mudeilla on pieni vakiintunut

treeniporukka.

Faunin kanssa olemme

käyneet siinä opettelemassa noin

kerran viikossa, kohta

kaksi vuotta.

Yleensä koirat tykkäävät lajista.

Siinä saa olla metsässä,

juosta vapaana, noutaa rullaa ja

saa huippu hyvää palkkaa.

Koirat jotka tykkäävät ihmisistä,

oppivat nopeammin kun varautuneet.

Rauha on oppinut tuntemaan

treeniporukan ihmiset,

joten siitä on kiva etsiä

heitä piiloista ja saada

broilerin sydäntä palkaksi.

Jälki on ihan alkuvaiheessa

joten se on vielä hakusessa.

Rauha ei ole

niin ahne kun olen luullut.

Yritän panna jotain erikoisherkkua

seuraavalle jäljelle, jos se

sitten keksii mitä siltä

odotetaan.

Se on muuten niin kiva,

että siltä ei tule vaadittua

mitään. Jollei Faunin kanssa

treenaisi, voisi olla, että

Rauha olisi mukava kotikoira.

Se ei karkaile eikä

hauku ihmisiä eikä koiria.

Rauha on tosi helppo

verrattuna Faunin pentu-

ja nuoruus aikoihin.

Sen kanssa ei voinut rentoutua

hetkeksikään kun oltiin ulkona.

Nykyisin Fauni on hieno

lenkkikaveri - yleensä.

Alkaa se riehua vieläkin

jos ei pidä vahtia.

Fauni on niin kova vahtimaan

ja se suhtautuu ihmisiin

kummallisesti.

Jotenkin se räyhää ensin

varmuuden vuoksi

ja miettii vasta sitten,

olisko ollu tarpeen.